Parta päivä
Pelätty päivä..
mutta vaan niin siisti päivä.
Viimeksi olen tarttunut partaveitseen vuonna 2002. Joten taisi olla jo aikakin. Kotona piti vähän treenailla otetta ja terän kulmaa. Tuli kuorittua ilmapallo. Ei puhjennut, onneksi.
Isäni ei suostunut koekaniiniksi. Hän oli aikoinaan kun koululla oli parta kurssi. Lupasin ehkä ensin etten veistä käytä... no valehan se oli. Olipahan kerrankin hiljaa. ;) Mistähän tämä meidän luottamuspula johtuu ? :D heheh
No mutta edellisenä yönä ei tullut nukuttua juuri yhtään. Pelkäsin jotain mitä itsekkään en oikein tiennyt että mitä. Tiesin että karva katkeaa ja ettei kukaan kuole... toivottavasti.
Aloiteltiin aamu sillä että kerrattiin luokassa tuotteet joita käytetään ja hygienia ja työturvallisuus asiat. ihan hyvä muistutella itsellekin vaikka asioita kotosalla vähän kertailinkin.
Ensimmäiset asiakkaat saapuivat klo 9.oo. Aloiteltiin hiusten leikkauksella. Saksikampa - tekniikka käyttöön ja menoksi. Pakko myöntää että ajattelin että nuo 6,5" sakset eivät minun käteeni sovi. Leikkaan normaalisti siis 5" saksilla :D joten eroa on aika paljon. Mutta taisin vähän rakastua siihen miten ne leikkaavat. Sekä pituus siinä määrin että pääsee samaan tulokseen nopeammin ja helpommin.
Hiukset kun oli laitettu minttiin oli aika käydä parran kimppuun. Ensin poistetaan liika pituus ja sitten haettiin vähän muotoa. Tämän jälkeen vaahdot poskille ja kaulalle ja ajohommin. Nyt alkoi jännittämään toden teolla.
Verta ei kuitenkaan tihkunut eikä haavoja saatu. Veripisaroita pyöreä nolla. Tavoitekin saavutettu. Parta lyheni, siistiytyi ja asiakas poistui hengissä. Kasvoilla oli vielä hymy. :) Mahtava fiilis!
Lounastauko
Sen jälkeen alkoi uusi jännitys. Amerikkalainen parranajo. Noniin... nyt mennään... Minua oli vastassa pitkähiuksinen sänkileuka. Ainakin muutosta siis tulossa.
Asiakas oli ensikertalinen parranajossa. Molempia jännitti alkuun mutta nopeasti se kaikkosi. Jännä fiilis oli se että käsi tärisi veitsi kädessä mutta kun veitsen pisti iholle, loppui tärinä ja otteesta tuli varma ja hallittu. Mä olenkin ihan ammattilainen tässä hommassa. :D
Sieltä se takaraivosta tulee. Parranajo onkin kun pyörällä ajo, kyllä sen taitaa sitten aina kun kerran oppii. Onneksi !
hiukset yhyeksi ja poika kallelleen. vaahdot poskille ja karva katki.
Ja... no alla on lopputulos.
Tässä jälkimmäisen kohdalla saapui paikalle meidän ammattilehtemme Pinnin kuvaaja. Tunnemme entuudestaan ja koitin alun perin saada häntä malliksi ja noh hän päätyikin tekemään juttua meidän partapäivästä. Se tulee ulos jossain vaiheessa. Toivottavasti edes kuvat onnistui hyvin :D
Omituisinta koko hommassa on loppuinlopuksi se, että tähän tuntui jäävän vähän koukkuun. Nyt näen joka paikassa vain partoja ja sänkiä. Mietin mitä niille tekisin ja saisinko tehdä.
Meillä tulee jossain vaiheessa tuotteistamistehtävä. Tehdään jokin kampanja ja availlaan sitä sitten lähemmin, Muta ensin ajattelin tehdä hoito kokonaisuuden mutta alkoikin kiinnostamaan nämä parta asiat sen verran että mitäpä jos kuitenkin... ;)
Jääköön nähtäväksi sekin.
Nyt seuraavaa lähipäivää odotellessa pitäisi tehdä parta suunnitelmien kaaviot valmiiksi. Puuttuu vielä käyttämieni tuotteiden INCI listat. Näistä Inceistä ei taida päästä eron koko koulutaipaleen aikana. :D
