keskiviikko 21. elokuuta 2019

Lopun alku

Tällä kertaa hyvällä tavalla...


 Sain juuri opettajalta viestin. Siinä oli että kaikki suoritukseni ovat tehtynä. Yhtä kirjallista työtä lukuun ottamatta. Se on niin hyvässä  mallissa että saattaisin saada sen palautettua jopa tämän viikon aikana. 
Työ on ruotsin kielistä johdantoa sekä markkinoinnin kahden kuun markkinointi materiaalia ja melkein valmiin excelin liittämistä vaille valmis. 

Excel on siis muutamaa lukua vaille valmis. Siitä puuttuu muutamia kiinteitä kuluja joita minulla ei ole vielä antaa. Ne on pomojen takana ja saan ne kyllä mutta koska kerkeämme ne katsomaan niin on eri asia. 

Markkinointi materiaali on oikeastaan tukkuristamme kiinni mutta asia on jo vireillä niin siinäkään ei kauaa nokka tuhise. 

Näiden tekstiin liittäminen ei ota paria minuuttia enempää. 

Nyt on jotenkin tyhjä ja ontto olo. Viimeisen reilun vuoden ollut kokoajan jotain työnalla. Nyt tutkailen asiakirjaa jossa on 84 sivua. Luen edes takaisin ja en saa lisä tekstiä. Markkinoinnin osalta saan vielä muutamia tilastoja mutta niitä ei vielä ole. 

Ei ole piirrettäviä kehälinjoja tai kirjoitettavia INCI listoja. Mallien etsimistä.

Mitä ihmettä minä teen näillä kaikilla jäljelle jäävillä tunneilla. Saan vapaapäiväni taas vapaaseen käyttöön. Omaa aikaa. Ei tarvitse naputella koneella eikä juosta kieli vyön alla kouluun ja koulusta muutamia kertoja kuukaudessa. 

Pitäisikö aloittaa eko kampaaja opinnot? Tai pitäisikö harkita pedagogisien opintojen suorittamista? 
Kaikki tiet ovat auki. Nyt kun opiskelun makuun on päästy, niin miksi ei jatkaisi tästä eteenpäin. 

Opiskelu oli loppujen lopuksi aika kivaa. Aikaahan se vei. Ja monet kerrat tuli tunne että tästä ei tule yhtään mitään. 

Taisin ehkä vähän ylisuorittaa. 
Verraten muihin. Mutta tiedänpähän ainakin tutkintoni ansainneeni. Ylpeänä voi kantaa lakkia ja ripustaa mestari kirjan liikkeen seinälle. Tämä myöskin antaa varmuutta siihen jos työt joskus nykyisessä liikkeessä loppuu niin että en ainakaan työttömäksi jää. 
Ja siihen jos mihin elämässä on tähdätty. 

Pääasia on että sain tutkinnon suoritettua. Ja vielä ennen määräaikaa. 

Mestari vaikenee mutta vain hetkeksi. Annan kuulua seuraavan kerran kun olen valmistunut ja minulla on oikeasti paperi kourassa. 

Kiitos ❤